Noppe VOI2/38 pistettä Vekaralla

Noppe matkalla laukauksensietotestiin.

Viikonloppu meni jälkikokeiden merkeissä. Lauantaina käytiin Vekaralla tekemässä jäljet ja sunnuntai oli varsinainen koepäivä. Nopelle osui päivän kolmas jälki. Nopella oli niin paljon intoa, että se juoksi ekan kulman pitkäksi ja sitä etsiessään tuomari tuomitsi hukan. Noppe meni aika paljon kulmasta yli ja sen jälkeen lähti hakemaan sitä vasemmalta, minne se kääntyikin, mutta ei saanut hajusta kiinni ja ajauduttiin turhan kauas. Luulin itse, että oltiin katkolla kun Noppe niin kovasti työskenteli, mutta tulosten tultua tajusin, että kyseessä oli ihan normaali kulma. Loppujälki menikin tarkasti ja reippaasti, makuuden merkkaus olisi voinut olla parempi.


Laukauksensietotesti. Nopella ei tainnut edes korva värähtää.

Jälki oli 25h vanha ja tuomarina oli Jarno Hynninen ja arvostelu seuraava (tarkemmat pisteet kotisivuilla):
Noppe ohjataan alkuun ja se nuuhkii nopeasti makauksen. Osuudet mennään hyvin jäljen päällä, mutta vauhti on turhan ripeää ja koira ajautuukin 1. kulmalla pitkälle pois jäljeltä hukkaan saakka. Loput osuudet ja kulmat selviävät vaivatta. Katko rengastaen. Makauksista kaksi osoitetaan hyvin, kaksi puutteellisesti. Sorkalle löydetään suoraan nuuhkimaan. Helpossa maastossa vauhti pääsi alussa liian kovaksi ja aiheutti pieniä ongelmia. Sitten tasaantui ja työskentely oli varsin tarkkaa.


Eli ei se auta kun katsoa peiliin ja jatkaa harjoittelua :) Ensi kesänä taas kokeisiin! Hirvikärpäsiä oli jonkun verran, mutta enemmän riesaa oli viikonloppuna marjastajista. Ne pilasivat muutaman koiran suorituksen.

Noppe ennen lounastaukoa ;)

Lounastauolla, oma jälki haisteltu ja opastettu purettu. Noppe sai hyvää liikuntaa ja aivotyötä!

Noppe VOI2/38.

Illalla uni maistui :)

Viisi ja puoli viikkoa leikkauksesta, piikki poistettu

Jekun kyynärpäähän tuli toinenkin reikä joka lopulta jäi vuotamaan ja kyynärpää oli koko ajan märkä. Lisäksi se toinen rupi muodostui ihan kirjaimellisesti reijäksi. Viiden ja puolen viikon jälkeen meillä olikin kontrolli, jossa lääkäri veti piikin ulos suoraan tuosta jo olemassaolevasta reijästä, ei tarvinnut avata ihoa eikä tullut tikkejä. Ennen piikin poistoa lääkäri otti röntgenkuvat ja oli niihin todella tyytyväinen: luutuminen oli alkanut paremmin kun hän oli odottanut. Lääkäri oli todella tyytyväinen jalan liikkeeseen kun hän sitä liikutteli.

Luutuminen on jo hyvässä vauhdissa.

Piikin poiston jälkeen Jekku on ollut kuin toinen koira. Lääkäri sanoi, että kannattaa antaa pari pv kipulääkettä ja antoi antibioottikuurin. Voi jestas, että on koirassa virtaa!! En viiti sanoa, että meinaa välillä hermot mennä kun se on ollut niin kipeä, mutta Jekku tuntuu kyllä olevan täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja enemmänkin. Yllä kuva jalasta ennen kuin naula poistettiin. Jalka ei ole vielä luutunut, mutta on sinne uutta luuta muodostunut. Ennen leikkausta otetut kuvat löytyy kotisivuiltani Terveys-osiosta: kyynärluun kasvuhäiriö/inkongruenssi.

Viikonloppu meneekin jälkikokeissa, Noppe lähtee käymään vielä kesän toisissa kokeissa. Toivotaan, että hirvikärpäset pysyy poissa ja riistat koloissaan :) 

Mätsäri Haminassa 2.9.2014 7€

Leikkauksesta 5 viikkoa

Nyt leikkauksesta on kulunut 5 viikkoa. Tuntuu, että siitä olisi jo pidempi aika. Jekku tuntuu todella pirteältä, sillä on virtaa tosin paljon. Nestettä kerätyy kyynärpäähän jatkuvasti, mutta se ei Jekkua tunnu haittaavan. Välillä patti tuntuu kutiavan, Jekku yrittää sitä takajalalla rapsuttaa. Torstaina mennään kontollikäynnille.

On se söpö :D

Päiväunet kaverin kyljessä.

Noppe iltaunilla.

Auringonotto on rankkaa puuhaa.

Jekku syö tyylillä.

Nyt saakin siilit olla tarkkana...

... sillä Jekku is in town! Jekun ensi kosketus siileihin tapahtui eilen aamulla. Onhan niitä nähty, mutta ei se ole päässyt niitä lähemmin ihmettelemään ennen. Lähdin ulos aamulla viiden aikaan ja huomasin, että siili tutki meidän terassia. Koirat haukkuivat tietysti kovaan ääneen (terveisiä taas naapuriin :)), mutta päästiin ohi ja käytiin asioilla. Pois tullessamme sitten katsoin, että siiliä ei näkynyt missään ja kävelin porttia kohti. Samassa Jekku hyökkäsi auton alle ja nappasi sieltä siilin suuhunsa.

Siinä se tojotti siili suussa ja Noppekin tuli sitä ihmettelemään ja ajattelin jo että tuleekohan saaliista tappelu vai mitä tapahtuu. Sain työnnettyä Nopen portista pihan puolella ja kävin komentamaan Jekkua: IRTI!! (Jos naapurit ei vielä olleet hereillä niin nyt varmaan oli...) Ei irrottanut, katsoi vaan minua suoraan silmiin ja heilutti hiljalleen häntäänsä innostuneena että "voisinko pitää tämän, eka saalis!" Jonkun aikaa kun siinä huusin ja painelin sen huulia hampaisiin niin ote alkoi heltiämään, mutta aikaa siinä meni... siili oli onneksi myöhemmin jatkanut matkaansa, joten henkiin se ainakin jäi. Siili oli varmaan tämän kesän poikanen, se oli aika pieni. Niillähän ei ole vielä niin terävät piikit kuin aikuisilla, mutta en minä kyllä siihen voinut käsin koskea. Ei tainnut Jekkua nipistää, sillä se olisi napannut siilin heti uudestaan kiinni. Ei paljon poikkinainen jalka haittaa kun on jotain näinkin mielenkiintoista...!

Tiistai-iltana kun Jekku joutui olemaan yksin, sen linkutus voimistui aika paljon. Annoin sille särkylääkettä (en ole antanut 3,5 vko kontrollikäynnin jälkeen) ja seuraavana päivänä se olikin jo parempi, varmaan juuri lääkkeestä johtuen. Tänään torstaina sen linkutus oli taas voimistunut :( Pirteä se on muuten, mutta jalka tuntuu olevan kipeä. Uskon, että se liittyy siihen nestepattiin, sillä se on taas valtava. Patti on purkautunut su ja ma, eilen se ei purkautunut, sillä rupi alkaa olla parantunut. Patti on jo aika iso ja nestettä kertyy tosi nopeasti.

Neljä viikkoa leikkauksesta

Jekku pihalla tötsä päässä.

Muutaman päivän päästä Jekku alkoi taas olla pirteämpi eikä kuumettakaan ollut enää. Neste purkautui kyynärpäästä vielä perjantaina, mutta viikonloppuna nestettä ei enää tullut. Nyt kun leikkauksesta on mennyt tasan neljä viikkoa, rupi on alkanut parantua ja kyynärpää on aika pullukka. Lauantaina Jekku pääsi vähän nuolemaan rupea ja laitoin sille kaulurin. Sen jälkeen rupi on saanut parantua rauhassa ja kerääntyneet nesteet on pysyneet sisällä.

Kysyin lääkäriltä, pitäisikö kyynärpäätä jotenkin tyhjentää, mutta lääkäristä se olisi vain tulehdusriski. Jekku on ollut tosi pirteä ja olen antanut sen olla jo keittiössä vapaana pelkän aitauksessaolon sijaan. Kauluriin se tottui aika nopeasti, vaikka alku oli aika ikävää katsottavaa. Jekku tärisi ja jähmettyi, herkutkaan ei kelvannut saati että olisi tarpeita tehnyt. Kun kauluri oli ollut vuorokauden, ei se Jekkua enää haitannut yhtään. Leikkasin kaulurin niin matalaksi kuin mahdollista, sekin varmasti auttoi sopeutumiseen. Nyt Jekku yltää tehdä kaikki huoltotoimenpiteet ja pesut, mutta kyynärpäähän kieli ei yllä. Kaulurin lisäksi olen pitänyt vielä paitaa, mutta ruven parannuttua jätän sen pois.

Kaulurin kanssa ei ihan kaikki kuitenkaan onnistu, joten valvovan silmän alla sitä ei tarvitse käyttää.

Omenat alkaa olla jo syöntikypsiä!

Koska turvotus on edelleen pehmeää ja Jekku käyttää jalkaansa todella hyvin, ei lääkäri ollut turvotuksesta huolissaan. Jos kaikki menee niin kuin suunniteltu, piikki otettaisiin pois vasta noin kk kuluttua, kun luutuminenkin on jo hyvässä vauhdissa. Täytyy nyt toivoa, että asiat menisivät lääkärin suunnitelman mukaisesti! Ao. kuvasta turvotuksen näkee selvästi, kyynärpäässä on noin pingispallon kokoinen löllykkä patti. Nyt vaan kauluri päässä kulutetaan aikaa, jotta paraneminen etenisi parhaalla mahdollisella tavalla! Aamulla kun käytin molemmat koirat samaan aikaan asioillaan niin minusta tuntui melkein ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen, että kyllä Jekustakin vielä koira saadaan! :)

Kyynpärpäässä on aika iso mollukka.

Kontrollikäynti lääkärissä, leikkauksesta 3,5 vkoa

Neljäs viikko leikkauksesta on ollut aika vaisu. Jekku on ollut tosi väsynyt, välillä jopa apaattinen ja poissaoleva. Lisäksi sen kyynärpäähän on tullut turvotusta. Tämä turvotus on kerääntynyttä nestettä joka välillä purkautuu kyynärpäässä olevasta ruvesta pois. Nestettä tuli noin kolmena päivänä, sitten se loppui, mutta kyynärpäässä on edelleen vähän turvotusta nyt kun leikkauksesta on 25 päivää. Lääkäri oli sitä mieltä, että jos kyynpärpään patti ei muutu kovaksi tai Jekku käyttää jalkaansa, ei ole hätää.

Jekku nukkuu tiukalla kiepillä.

Eilen käytiin sitten ihan näytillä kontrollissa, lääkäri oli erittäin tyytyväinen Jekun toipumiseen. Jekku käyttää jalkaansa hyvin. Selvästi kuitenkin huomaa, että se luita tukemaan laitettu piikki vähän hiertää siellä kyynärpään alueella nahkaan ja välillä Jekku vähän vingahtaa kävellessäänkin. Kyynärpään seudulta kun silittää ihoa, niin se liukuu vähän nykien. Piikin pää taitaa ottaa siihen kiinni aika ajoin. Lääkäri oli toiveikas, että piikki saataisiin pidettyä sisällä vielä pari viikkoa. Sen avulla Jekku noin hyvin käveleekin. Lääkäri mittasi myös Jekun kuumeen (39,2 C-astetta) ja katsoi tulehdusarvot. Tulehdusarvot olivat OK ja lääkärissä Jekku oli muutenkin pirteä kuin peipponen.

Pientä aamutervehtimistä.

"Hyvää huomenta kaveri!"

"Joko pääset leikkimään??"

Nyt eletään sitten rauhallista eloa ja kahden viikon päästä mennään viimeistään uusiin röntgenkuviin ja samalla lääkäri varmaan tekee viimeistään päätöksen, mitä piikin kanssa tehdään. Kurjaahan se olisi ottaa pois ennen aikojaan, kun toipuminen menee sitten takapakkia, mutta jos se aiheuttaa nytkin turhaa kipua niin... lääkäri sanoi, että kyynärpää ei saisi enää ensi viikolla vuotaa; jos vuotoa ja selvää ärsytystä on, mennää aiemmin jo näytille. Kyllä Jekku innostuu jos sen kanssa jotain touhuaa ja tuntuu sillä välillä tylsääkin olevan, mutta iltaisin sen aktiivisuustaso on ihan nollassa. Pientä aivojumppaa olen koittanut järjestää ja pitää liikunnan määrän aika minimissä. Unihan on paras lääke. Hirveästi se tykkäisi olla sylissä, kyllä se kipeä on :(

Jekku ja talouspaperin hylsy, Jekku on niin hönttö että ensin se syö namit ja hylsyn päälle jos ei ehdi pois ottaa...

 

Aamulla Jekku nukkui kainalossani monta tuntia.

 

Väsynyt potilas

Jekusta on tullut vähän rauhallisempi potilas viime päivinä. Nyt ollaankin harjoiteltu jo paluuta arkeen ja ollaan oltu päivät sisällä eikä ulkona. Kyynärpään turvotus johtuu sinne kerääntyvästä nesteestä, joka pari kertaa päivässä tulee ruven kohdalta ulos. Huomenna mennään lääkäriin. Leikkaushaava on nyt täysin parantunut, mutta tuo kyynärpää aiheuttaa harmaita hiuksia...

Turvonnut kyynärpää

Jekku tykkäisi syödä omenapuun alta kaikki mädät omenat.

Nyt on sitten kyynärpää Jekulla turvoksissa :( Lauantaina se söi kaksi boleroa rikki, kun kyynärpäässä taisi olla jotain tuntemuksia. Se yritti jatkuvasti sitä kirputtaa ja nuolla ja silmä kun vältti niin bolerosta oli hiha irti. Tänään turvotusta on edelleen, mutta ei ole mennyt eilistä pahemmaksi. Eilen kyynärpää oli myös vähän kosketusarka, tänään Jekku ei ole aristanut sitä niin paljon. Vaaleassa hihassa kuitenkin näkyy että vähän on tullut jotain eritettä ruvesta. Huomenna sitten taas soitto lääkäriin, perjantaina jo soitin kun minusta kyynärpää oli vähän turvoksissa. Sanoivat kuitenkin, ettei kannata olla huolissaan jos ei vaikuta kipeältä ja käyttää jalkaa normaalisti. Torstaille on varattu seuraava aika, mutta saas nähdä joudutaanko menemään jo aiemmin. Taitaa se piikki nyt aiheuttaa vähän ongelmia :( No, täytyy tehdä muutama bolero valmiiksi ja lääkäri saa diagnosoida koiran.


Ostin lauantaina Jekulle uima-altaankin, mutta en ole sitä nyt uskaltanut käyttää tuon turvotuksen vuoksi. Ei Jekku vaikuta mitenkään kipeältä, päin vastoin virtaa riittää ja rauhallisesti kun se kävelee niin ontuminenkin on aika hillittyä.

Luita menee :)

Noppe ja pallo.

Fysioterapiaa ja lähiruokaa

Tänään käytiin Jekun kanssa fysioterapiassa. Ensin fyssari katseli Jekun liikkeitä pihalla, edestakaisin ja ympyrällä molempiin suuntiin. Jekkuhan ontuu edelleen vahvasti leikattua jalkaa, mutta käyttää sitä kyllä hyvin. Sen jälkeen siirryttiin sisälle ja käytiin läpi erilaisia harjoitteita, mitä kotona voisi tehdä. Tämän jälkeen Jekku pääsi kokeilemaan vesiterapia-allasta. Se vähän alkuun Jekkua jännitti, mutta kaksi kävelysarjaa saatiin alun jännityksen myötä tehtyä ja lopuksi Jekku oikein pyrki takaisin altaaseen, taisi tykätä. Tämän jälkeen fyssari kävi Jekun rakennetta läpi siten, että Jekku makasi pöydällä. Havainnot olivat seuraavat: ei suuria lihasjumeja, terveen etujalan lihaksisto selvästi leikattua parempi, etujalat koukistuvat molemmat yhtä hyvin, mutta leikattua jalkaa ei saa ihan niin paljon venytettyä suoraan alaspäin vartalosta poispäin. Nyt pitäisi tehdä kotona noita erilaisia harjoitteita (3kpl), lisätä vähän liikuntaa ja myös vesiterapiaa voisi harrastaa ihan luonnon vesissä tai sitten kotialtaassa.

 

Huomasin kun otin Jekulta tuolla takkia pois, että se piikki ei ole enää ihossa kiinni, vaan se on vetäytynyt takaisin ihon sisään ja kyynärpäässä oli nyt vain iso rupi, jes!! Toivottavasti piikki pysyy nyt piilossa ja iho paranee, niin pästään tuosta puserostakin eroon. Itse leikkaushaava on parantunut siististi, siinä on vain pientä rupea enää.

Olen yrittänyt keksiä Jekulle vähän lisäaktiviteetteja, mutta tätä mieltä se on aitauksesta, kuva alla. Eilen piti jo naru laittaa, jotta aitaus pysyy paikoillaan... Jekku hengaili olkkarissa kun tulin suihkusta, vaikka tähän keittiön aitaukseen sen jätin! Pihalla annoin sille pienen aktivointipallon. Nyt kun tehdään vähän enemmän pieniä lenkkejä ja tehdään kotiharjoituksi joita saatiin fysioterapista, päivät sujuu varmasti Jekunkin mielestä mielekkäämmin :)

 

Nopelle potkin päivällä palloa ja tehtiin toko-liikkeitä. 

Illalla tein koirille kasvissoseen omasta puutarhasta: kesäkurpitsaa, salaattia, omenoita, kurkkua, ... kuvan ulkopuolelta sekaan heitin myös kananmunia, raejuustoa ja öljyä, sekä lampaan jauhettua lihaa. Lopputuotos näytti lähinnä kerran syödyltä pinaattikeitolta, mutta ei se näkö vaan maku ;)

Tässä mitä mieltä Jekku oli ruoasta, se jätti täsmälleen nappulapuolen syömättä ja pyyhki suunsa: 

Vesiriistaa 3

Noppe-noutaja :)

Tänään käytiin koirien kanssa vesiriistatreeneissä. Jekku ei päässyt kuin merkkaamaan reviiriäänsä ja nuuskaisemaan varista, se oli enemmän seuraherran roolissa. Mietin pitkään lähdenkö, mutta ajattelin että samahan se missä Jekku makaa ja sekin pääsee vähän toisiin maisemiin. Tällä kertaa paikalla olikin vain mäyräkoiria.

Jekku odottaa herkkuja :)

Noppe oli intoa täynnä ja lintu kiinnosti sitä tosi paljon. Veteenkin se juoksi heti ensimmäisestä heitosta ilman mitään houkuttelua, viime kerralla se vähän empi aluksi. Nyt sitä sai pidellä ihan tosissaan kiinni rannalla, kun lintu heitettiin. Pitäisi varmaan alkaa harjoitella sitä paikallaan istumista ennen veteen ryntäämistä... Lintu sai Nopen niin kiihtyneeseen tilaan, että ei namitkaan kelvanneet, palkkaa siinä sitten :D On se kiva nähdä miten koira nauttii, en meinannut taaskaan saada Noppea autoon.

Vauhdilla matkaan.

Saaliin raahaus rantaveteen.

Ravistelu.

Nopella menee usein vettä korvaan, uimista pitäisi harjoitella enemmän.

Toivottavasti syksy olisi lämmin niin päästäisi vielä treenaamaan paljon tänä kesänä :) Jekkukin saisi asian hautomaan pääkoppaansa ensi kesää varten!

Tikitön tassu ja paraneminen hyvässä vauhdissa :)

Kahden viikon jälkeen leikkauksesta tikit otettiin pois. Lääkäri oli todella tyytyväinen Jekun tilanteeseen ja tukisiteen käyttö lopetettiin myös tällä kerralla. Lääkäri sanoi, että siteen käyttö voi vaikuttaa jalan käyttöön, joten siitä oli nyt hyvä luopua kun paraneminen on muutenkin hyvässä vaiheessa. Täytyy vaan pitää huolta haavojen puhtaudesta ja estää Jekun pääsy haavoihin, eli paitaa käytetään vielä sen aikaa, että haavat ovat täysin parantuneet.

Nyt mennään puolisentoista viikkoa näin ja sitten kontrolliin. Tällä viikolla mennään ekaa kertaa käymään fysioterapiassa. Fysioterapeutti tekee suunnitelman kuntoutuksesta ja antaa harjoituksia mitä voidaan tehdä kotonakin. Lääkäri sanoi, että nyt voidaan alkaa tekemään ihan lyhyitä kävelyharjoituksia useasti päivässä, tukematta valjailla. Jekku käyttää joka askeleella muutenkin jo kipeää jalkaa, nyt sen käyttöä vielä vahvistetaan jättämällä tuki pois. Kipulääkettä pitäisi antaa enää tarvittaessa, mutta uskon että seuraavat pari päivää jalka on kipeä kun tukiside puuttuu joten tämän viikon taidan sitä vielä antaa kuten tähänkin asti, tai alkuviikon ainakin. Jekku on hurmannut Univetin hoitajat, sillä häntä oli odottamassa reippaus-luu vastaanotolla :)

Levottomat hampaat

Jekku on kyllä täysissä sielun jos ei ruumiin voimissa. Olen nukkunut nämä kaksi viikkoa ihan sen aitauksen vieressä, jos sitä tarttee yöllä hoitaa tai viedä ulos ym. Nyt olen kolmena aamuna herännyt siihen, että Jekku työskentelee... paita on syöty joka aamu ja samoin valjaat on purtu poikki... sitten onkin siirrytty repimään sidettä. Yksi aamu sitten laitoin sille kaulurin, mutta ei siitä tullut yhtään mitään. Jekku meni ihan jäykäksi ja yritti aitauksesta pihalle... taitaa tulla enemmän harmia kuin hyötyä, joten en ole käyttänyt kauluria. Onneksi on ompelukone ja haava on siisti, niin ei ole käynyt suurta vahinkoa. Paita suojaa hyvin kyynärpäässä olevan ruven, joka johtuu siitä ulostulleesta piikistä. Ei siitä onneksi näy kuin ihan pää ja se on pysynyt muuttumattomana nyt koko viikon ajan.

Huomenna mennään tikkien poistoon :) Toivottavasti lääkäri määrää jo vähän liikuntaa, jotenkin järkevästi tuota energiaa pitäisi saada purettua...

Pihatontut :)

Noppe syö kesän ensimmäistä kesäkurpitsaa. Jekku ei tykännyt.

Jekku tomerana, onneksi se tykkää syödä luita eikä mahakaan mene sekaisin.

Välillä luun syöntiä, välillä lelun vinguttelua. Kong wubba on suht kestävä lelu.

Noppe ilta-auringossa.

Noppe pihalla.

Tojojojoing :D