Viikonloppunahan saa herkutella, joten ostin koirille isot jänneluut. Mustissa ja Mirrissä on yleensä vain sorkkaluita, mutta nyt oli myös jänneluita. Näissä riittääkin syömistä ja puuhaa tälle päivälle!
Neron mielestä luu oli liian hyvää ollakseen totta, eikä "Vapaa" -käsky mennyt millään jakeluun. Luuta tuijoteltiin ja nuuskittiin pitkään ennen syömisen aloittamista. Noppe oli syönyt omaa luutaan jo jonkun aikaa, kun Nero vasta tajusi, että toinen luu on todella hänelle :).
Eihän noissa luissa syömistä paljon ole ja maksavatkin älyttömästi, mutta koirilla vierähtää niiden parissa helposti tunti jos toinenkin. Ja paljaita luitakin kalutaan vielä päiviä... Noppe ei käyttänyt aikaa ihmettelyyn vaan kävi heti syömään:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti