Nero sai myös uusia ystäviä. Tämä ao. kuva on suoranainen ihme, koska Nerohan lähtökohtaisesti vihaa kaikkia koiria, paitsi tuttuja. Etenkään isoista koirista Nero ei tykkää ja se ilmeneekin yleensä lenkillä räyhäämisenä… Luulen kyllä, että osa räyhäämisestä on pelkoa, hyökkäyshän on paras puolustus. Nerolla on muutamia ikäviä kokemuksia irtokoirista, mutta kyllä sillä taitaa olla myös iso egokin… räyhääminen alkoi juuri vuoden iässä, joten en tiedä oikein kummasta on kyse vai molemmista.
Kesän kynnyksellä Nero sairastui välilevytyrään. Oireiden ilmettyä leikkaus oli kolmantena päivänä, sitä ennen otettiin röntgenkuvat ja varjoainekuvat. Tutkimusten perusteella päädyttiin lääkärin kanssa leikkauksen kannalle, konservatiivinen hoito ei oikeastaan käynyt edes mielessä, niin kipeä Nero oli tuolloin. Leikkauksen jälkeen menikin moooonta viikkoa auringossa löhöillessä ja kuntoutuessa. Onneksi oli lämmin ja aurinkoinen kesä, parantuminen oli helppoa kun Nero sai olla päivät aamusta iltaan pihalla. Nyt Nero on onneksi täysin kuntoutunut ja tehdään päivittäin tunnin lenkkejä tai pidempiäkin :).
Syksymmällä, kun Nerokin pystyi jo normaalielämään, aloitettiin verijäljen haistelu taas pitkästä aikaa. Nero on siinä hommassa kyllä mielestäni tosi hyvä ja se onkin ilmoitettu jo kokeisiin ensi toukokuulle. Toivottavasti kokeet menevät hyvin :). Nenätyöstä Nero nauttii ihan silminnähden, häntä heiluu aina kun se menee lenkilläkin jotain hajua seuraten.
Syksy ja talvi onkin harrastettu vain lenkkeilyä, tuota halvausta tulee mietittyä melkein päivittäin ja olen kyllä niin onnellinen, että Nero siitä selvisi! Toivottavasti on vielä monta tervettä vuotta jäljellä!
Tässä sankari vielä synttäriaamuna:
1 kommentti:
Erkki,Fanni & Elsa onnittelee Nero 6 veetä ja toivottaa pitkää ikää:)
Lähetä kommentti