Nopen jälki oli vähän inhoittavassa maastossa, kun olin uudessa paikassa. Kuka nyt ensin kävisi tarkastamassa reitin vaan menin suoraan sienen kanssa ja huonostihan siinä kävi... No, ei risukko ja kaatuneet puut onneksi Noppea haitannut eikä vatsanahkaankaan tullut naarmuja. Noppe jäljesti kovalla motivaatiolla ja kovalla vauhdilla. Innoissaan se kyllä tuosta puuhasta on, eikä se luovuttanut vaikka välillä vähän jäljeltä harhautuikin. Kerran näytin suunnan, mutta muuten meni kyllä todella hienosti, hyvin löysi jäljen omin voimin. Molemmat koirat jättivät makaukset huomioimatta, siinä treenattavaa...
Nero jäljestämässä:
Noppe jäljellä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti