Annoin eilen koirille sian selkää, jo kolmatta kertaa. No, Nerolle annoin tarkoituksella vähän pienemmän palan kun Nopelle, kun se on sillä urinary-ruoalla nyt. Nero sai tietysti omansa syötyä Noppea nopeammin. Jossain vaiheessa Nopen keskittyminen oli herpaantunut, kun Nero oli saanut vietyä siltä sikapalan Nero mutusti sitä tyytyväisenä Nopen katsellessa vieressä.
Noh, sitten käytiin illalla pienellä kävelyllä ja sitten se yrjöäminen alkoi. Ensin kahdet iso yrjöt tunnin välein, kaikki sen illalla syömät luut tuli varmaan pihalle. Mahtoi Noppea vituttaa ;) Ja siitä eteenpäin sitten max. 2h välein Nero on yrjönnyt koko yön ja aamun. Kiva kiva! Onneksi tulee lämmin ja aurinkoinen päivä, saa olla pihalla... matot on jo kääritty rullalle ja vasta yksi odottaa pesulaan menoa... Kunhan ei alkaisi se ripuli. Syksyllä 2008 Nero söi ison rustoluun ja siitä tuli vähän samanlaiset oireet kun nämä nyt ovat. Ensin tuntu, että sillä on tulppa takapuolessa ja sitten ku tavaraa kävi tulemaan niin sitä tuli sekä etu- että takapäästä. Silloin menikin kaikki matot uusiksi, kun herra oli yön aikana äänettömästi miinoittanut koko kämpän. Muistan vieläkin: yhteensä 16 kakka-yrjö-kasaa... YÖK!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti