Siilejä, siilejä...

Tämän kesän pennut ilmeisesti ovat niitä, jotka mahtuvat tulemaan verkkoaidasta läpi. Ja niitähän riittää. Nyt pitää jo etukäteen tarkastaa pihaa ennen kuin päästää koirat pihalle, kun Nerolla ei ole mitään itsesuojeluvaistoa. Sunnuntaina alkoi mieletön rähinä taas kuulua ja Nero juoksi pitkin pihaa siili suussa ja hyökki päälle Nopen kannustaessa vieressä. Illalla ihmettelin miten Nero linkuttaa toista etujalkaa ja syy siihen selvisi seuraavana päivänä kun toinen tai sama siili oli pihassa. Nero on niin hölmö, että se tassuilla yrittää kääntää siiliä semmoiseen asentoon, ettei piikit olisi sen suojana. Ja siilihän on täyspiikkipallo, vaikka sitä miten kääntelisi ei siihen pääse käsiksi. Mutta eihän se Neron päähän mahdu. Ei se näköjään opi, ettei niihin kannata koskea. Tassu ja naama oli taas verillä, mutta ei se menoa haitannut. Onneksi siili säilyy aina vahingoittumattomana näistä kohtaamisista, on sillä sen verran hyvä suojaus!