Nopeasti on mennyt helmikuu. Neron kuolemastakin on jo melkein kuukausi. Nopen ruokahalu taisi olla vähän kadoksissa Neron kuoleman jälkeen, mutta muuten se on kyllä ollut ihan oma itsensä. Viikko meni helmikuusta influenssan koirissa, mutta muuten ollaan Nopen kanssa lenkkeilty paljon ja nautittu hienosta talvisäästä. Hieman on katseita käännetty jo kesään ja katsottu sopivia näyttelyitä, ensimmäisenä lienee Mäyräkoirien Erikoisnäyttely Kirkkonummella huhtikuun alussa. Ensimmäisiin jälkikokeisiin ilmoittaudutaan jo huhtikuussa. Tänä kesänä toivottavasti ehditään ja päästään moneen kokeeseen!
Helmikuu kuvina:
 |
| Nopen lempipaikka päiväsaikaan. Viltti on aina ihan mytyssä käsinojalla kun Noppe on päivän katsellut ikkunasta pihalle ja rötköttänyt käsinojalla. |
 |
| Tässä kuvassa Noppe kyllä näyttää todellisuutta isommalta jotenkin, jopa lihavalta? :) |
 |
| Noppe yöunilla. Noppe on niin aamu-uninen, että se pitää suorastaan käskeä aamulla ylös sängystä, jotta päästään pihalle. Nero tuli aina keittiöön kun söin aamupalaa, Noppea ei voisi vähempää kiinnostaa. Yksi aamu kuului oikein kuorsaus keittiöön asti. Sitten kun saan sen ylös niin pitää oikein kuuluvasti haukotella ja piehtaroida, venytellä ja ruopia että kehtasitkin herättää! |
 |
| Valokuvat tuli :) |
 |
| Lajittelu oli onneksi helppoa, joka kuvan takana oli päivämäärä. 4ään kansioon ne mahtui! |
 |
| Noppe tarkkana lenkillä. Parasta viihdettä olisi Nopesta hiihtäjien jahtaaminen... |
 |
| ...Pellon laidalla se oikein hyppii hangelle, että missä niitä menee! Ja huuto on melkein yhtä kova kun kesällä rullaluistelijoille. Hiihtäjät ei onneksi tule ihan kohti tai mene ihan vierestä, niin niille huutamisessa on joku tolkku... |
 |
| Noppe oli hyvä kaveri, kun olin kipeenä. Vilkkaasta luonteesta huolimatta Noppe jaksoi hyvin maata sohvalla kainalossa lämmittämässä :). |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti