Noppe TOKOilee

Nopen kanssa on otettu vähän TOKO-harjoituksia päivien ratoksi. Tarkoituksena olisi mennä tokoilemaan kun Jekku kuntoutuu, Nopen kanssa yritän edistyneempien luokkaan... saa nähdä potkitaanko meidät ensi kerran jälkeen pois aloittelijoihin :D Sehän ei vielä tarkoita mitään, että häiriöttömässä omassa pihassa koira toimii... koulutuskentällä kun on 20 muuta koiraa niin siellä toimivuus sitten testataan. Neron kanssa käytiin edistyneiden ryhmässä aikoinaan ja siihen nähden Nopella on kyllä valmiudet. Aloittelijoiden ryhmässä ei paljon uusia asioita enää tule.

Alokasluokan liikkeitä ollaan tahkottu. Alla lista alokasluokan liikkeistä ja miten ne Nopelta sujuu (lähde: http://www.springerspanielit.com/koemuodot/toko.htm)

Luoksepäästävyys:
Tuomarin tulee vaikeuksitta lähestyä koiraa ja tarkastaa sen hampaat. 
*Tässä Nopella ei ole ongelmia kun näyttelyissä se on tottunut siihen, että tutkitaan.

Paikalla makaaminen:
Ryhmäliike, vähintään kolme koiraa, jossa koirien välit ovat noin 3 m. Ohjaajat poistuvat koirien luota, noin 20 m päässä he pysähtyvät ja kääntyvät koiraan päin. Paikallamakaamisaika on 2 min.
*Näin pitkää aikaa Noppe ei vielä pysy makuulla, mutta lyhyempiä aikoja se makaa hienosti odottaen. Pitäisi varmaan ottaa kello käyttöön tämän liikkeen harjoittelussa.

Seuraaminen kytkettynä:
Koira seuraa ohjaajaa pää tai lapa ohjaajan vasemman polven kohdalla talutin löysänä. Tuomari antaa määräykset nopeuden ja suunnan muutoksista. Liikkeelle lähdettäessä tai nopeutta muutettaessa saa käskyn toistaa. Ohjaajan pysähtyessä koira istuutuu perusasentoon ilman eri käskyä.
*Noppe osaa seurata ja pysähtyessä ottaa perusasennon. Tempovaihteluja täytyy ottaa vielä lisää, ettei Noppe jätätä. 

 Seuraaminen taluttimetta:
Samanlainen liike kuin seuraaminen kytkettynä, mutta ilman talutinta.
*Tätä pitäisi koittaa jossain turvallisessa ja häiriöisessä ympäristössä.

Maahanmeno:
Koira seuraa vapaana. Tuomarin kehotuksesta ohjaaja pysähtyy, antaa käskyn/käsimerkin, jolloin koira menee nopeasti maahan. Ohjaaja poistuu noin 10 m päähän ja kääntyy koiraan päin. Tuomarin käskystä hän palaa koiran luo ja käskee koiraa istumaan.
*Tämä Nopelta onnistuu hyvin. 

Luoksetulo:
Koiran istuuduttua käskystä menee ohjaaja tuomarin määräyksestä noin noin 20 methin päähän koirasta, joka istuu paikallaan koko ajan. Luvan saatuaan kutsuu koiran luokseen.
*Noppe on varma luoksetulija. Se tulee ensin eteen istumaan ja sitten käskystä siirtyy sivulle. En tiedä, toimisiko tämä kokeessa... 

Seisominen:
Koiran seuratessa vapaana sivulla ohjaaja tuomarin kehotuksesta komentaa koiran seisomaan. Ohjaaja jatkaa pysähtymättä oin 10 m., tekee täyskäännöksen ja tuomarin käskystä palaa koiran luo.
*Tämän Noppe osaa hyvin. 

Vapaahyppy:
Liike alkaa perusasennosta. Koira seuraa vapaana ohjaajan vasemmalle sivulla ja hyppää esteen yli koskematta sitä sekä pysähtyy perusasentoon ohjaajan sivulle tämän pysähtyessä.
*Tätä liikettä ei olla vielä harjoiteltu, mutta hyppy-käsky on Nopelle tuttu. Pitäisi kyhätä jonkinlainen hyppyteline :) 


Kokonaisvaikutus:
Siinä huomioidaan erikoisesti ohjaajan ja koiran yhteistyötä sekä suoritusten aikana että niiden välillä. On myös tarkkailtava työskentelyn iloisuutta ja halukkuutta ottaen huomioon rodunomainen tempperamentti.
*Rodunomainen temperamentti... kokeessa ei saa edes palkita namuilla ;) Miinustetaankohan siitä, että mäyräkoiraa saa usein käskeä kahdesti...tai kolmesti... tai lopulta vaan lahjoa tottelemaan :D

Tästä linkistä: http://www.springerspanielit.com/artikkelit/springeri2_2003/tottelevaisuuskokeiden_alokasluokkaan.htm  löytyy paljon tietoa, miten eri liikkeitä kannattaa/voi harjoitella. Mielestäni TOKO on hauskaa ja hyödyllistä ajanvietettä, ei meillä mitään koetavoitteita ole :)

Leikkauksesta 8 päivää

Leikkauksesta on kulunut jo yli viikko, kävimme laserhoidossa kolmannen kerran. Olin aiemmin huomannut, että Jekun kyynärpää on vähän punainen. Olisikohan se ollut perjantai tai lauantai kun sitä ensimmäisen kerran katsoin. Kun laserhoidossa side otettiin pois niin kyynärpäässä oli ihan rupi. Tällöin tajusin heti, että se hemmetin piikki on tulossa sieltä ulos! Laserhoidon jälkeen lääkäri tutki Jekun ja sanoi, ettei vielä kannata olla huolissaan. Nyt vain on pyrittävä suojaamaan haava hyvin ja yritettävä pitää tilanne stabiilina. Piikin pitäisi kuitenkin olla siellä vielä 3-5 viikkoa, joten saa nähdä kuinka käy :( Teinkin Jekulle nyt paidan, ettei se vahingoissakaan pääse nuolemaan haavaa. Aamuisin kun se herää, se alkaa ihmettelemään tuota pakettiaan ja jos side on yöllä valunut niin se ehtii lipaista sitä. Lääkäri oli kannustava ja antoi hyviä neuvoja jalan paketointiin, toivottavasti se nyt pysyy tuollaisena kun on eikä menisi "pahemmaksi".

Olen varmaan ollut itse vähän liian varovainen kun katsoin lääkärin liikkeitä eilen: lääkäri otti Jekun istumaan, otti toisella kädellä kiinni Jekun leikatin jalan tassuosasta ja toisella kädellä kyynärpäästä ja taivutteli ja ojenteli jalkaa ihan kunnolla ja totesi "ei arista yhtään!" Minä katsoin sydän syrjällään, että kohta tulee kova huuto, mutta Jekku ei edes vingahtanut. Sanoinkin lääkärille, että en olisi uskaltanut noin itse tehdä niin lääkäri tokaisi, että niin saa ja pitää tehdä. Jotenkin kun on nähnyt miten kipeä se oli silloin leikkauksen jälkeen niin kohtelen sitä ihan silkkihansikkain... näköjään turhaan!

Nyt Jekku jopa ruoppaa pesää nukkumaan käydessä siten, että seisoo terveellä jalalla ja työskentelee kipeää jalkaa käyttäen :) Torstaina mennään viimeiseen laserhoitoon ja lääkäri katsoo tarvittaessa sen kyynärpään. Yöt se nukkuu hyvin ja tarpeiden tekokin sujuu normaalisti :)

Jekku syö kurkkua. Nyt odottelen, että kesäkurpitsat kypsyy niin Jekku saa vähän vaihtelua purtavaan.

On se suloinen :)

Kuusi päivää leikkauksesta

Onneksi on kesä niin voi loikoilla pihallakin :)

Viides päivä alkoi hyvin, sillä yöllä Jekku nukkui kuin tukki eikä saanut mitään kipukohtauksia. Kerran käytin sitä pissalla, mutta muuten yö meni hyvin. Päivällä sitten sattuikin muutama harmillinen juttu: menin Jekun luokse aitaukselle pihalla hihna kädessä niin sehän vallan innostui ja unohti täysin olevansa kipeä. Se hypähti ilmaan ja laskeutui luonnollisesti etujaloilleen ja voi hemmetti mikä huuto alkoi :( Tuon jälkeen olen aina käskenyt jo 2m päästä että rauhoitu vaikka se olisi ihan rauhallinenkin ja laittanut hihnan vasta kun olen ottanut Jekun pois aitauksesta. Kyllä harmitti, en tajunnut sen innostuvan niin kovasti. Mutta tuon jälkeen se on kyllä tajunnut ollakin hyvin rauhallinen kun sitä lähestyy ja kumartuu ottamaan pois aitauksesta. Ehkä se nyt muistaa, että ei kannata hypähdellä!

Jekku tykkää luiden kaluamisesta.

Toinen tilanne oli melkein samanlainen, Jekku oli kovin innostunut ja pyörähti selälleen. Sitten se yritti nousta kipeän jalan puolelta ylös ja taas sattui... No tästä opimme varmasti Jekun kanssa molemmat, että kaikkea innostuneisuutta täytyy välttää! Viidentenä päivänä jalka oli selvästi jo parempi ja Jekku välillä seisoi aitauksessaan. Tuntui myös, että roolini hihnan toisessa päässä ei ollut enää hänen kannattelu, vaan vauhdin hidastaminen. Jekulla alkaa olla aikamoinen vauhti kun käydään tarpeilla. Luonnollisesti olen sitä vielä kannatellut, ettei käy vahinkoja mutta olen tyytyväinen että se on alkanut käyttää jalkaansa! Viime laserhoidossa hoitaja kysyi, onko Jekku alkanut jo jähytä sidettään kun haava näytti siltä, että rupea muodostuu. Viidentenä päivänä tämä kiinnostus haavaa kohtaan alkoi, mutta onneksi tuo suojaside on sen verran vahvaa kamaa että ei sitä ihan hetkessä tuhota. Viidentenä päivänä alkoi myös ravistelu/päristely.

Jekku syö solmulelua.

Jekku katselee maailman menoa.

Kuudes yö oli kaikista paras, Jekku nukkui koko yön ja herättiin vasta aamulla puoli 9 aikaan. Illalla käänsin sitä aina terveelle kyljelle kun se nukkuessa kääntyi selälleen. Yöllä olikin ilmastointi päällä koko ajan niin taisi olla sen verran viileää, ettei Jekkukaan nukkunut selällään. Päivällä Jekku on ollut vielä pirteämpi kuin eilen. Olen yrittänyt keksiä sille tekemistä, mutta melkein joka asiaan tarvitsee molempia etujalkoja... Onneksi se on kova syömään luita, eikä niistä mene edes vatsa sekaisin, niin on jotain tekemistä. Näin kuuma kun on niin eipä tässä mitään hirveää aktiviteetin tarvetta ole, ainakaan pihalla. Huomenna mennään taas laserhoitoon, sitten ei olekaan kuin yksi kerta jäljellä. Huomenna leikkauksesta on mennyt jo viikko, nopeasti se aika menee. Viikon päästä onkin jo edessä tikkien poisto.

Onneksi on tämmöinen helleaalto päällä niin Noppekaan ei juuri kaipaa aktiviteetteja. Aina silloin tällöin potkaisen sille palloa joitakin kertoja, niin se on tyytyväinen. Jekullakin on mukavaa, kun voi olla välillä ulkona eikä tarvitse olla koko ajan sisällä.

Noppe loikoilee välillä Jekun häkin vieressä. Taitaa olla vähän ikävä leikkikaveria ;)

Pojat varjossa.

Nopen jälkiharkat

Nopen kanssa käytiin maanantaina haistelemassa 24h vanha jälki ennen kun vein Jekun lääkäriin. Olikohan miulla ollenkaan verta sienessä kun näitä jälkiä tein ku Nopellakin meni aika huonosti... Lähtömakauksen tuntumassa tosin pyöri joku ukkeli sienestämässä kun saavuimme paikalle, ilmeisesti se oli aika hyvin sekoittanut jäljen. Voihan se olla, että kuumuuskin teki taas tehtävänsä, mutta ei sen piikkiin kaikkea voi laittaa.

Noppe ottaa hajuja.

Vaikka käytiin suht aamusta, oli metässä silti jo ihan helle.

Neljä päivää leikkauksesta

Jekku katselee kun potkin Nopelle palloa.

Neljäntenä yönä Jekku sai aikamoisen kipukohtauksen, se huusi suoraa huutoa ja Noppekin oikein hermostui. En tiedä mitä Nopen päässä liikkui, mutta se syöksyi Jekun aitausta vasten räyhäämään. Onneksi Jekku oli aitauksessa, eikä kontaktia syntynyt. Jekku oli kai unissaan jotenkin kääntynyt siten, että kipeä jalka jäi alle tai sitten se oli unissaan jotenkin liikuttanut jalkaa sopimattomasti ja sitä sattui. Pienen sylissäolon jälkeen se rauhoittui ja jatkoi unia. Ei syyttä sanota, että sairas koira pitäisi pitää muista erillään, en tiedä mitä Noppe olisi tehnyt jos olisi Jekun tavoittanut. En tiedä oliko se itse oikeasti vihainen vai hämillään vai mitä, mutta ei se selvästi tajunnut että Jekku huutaa kipuaan.

Neljäs päivä oli kaiken kaikkiaan päivistä paras. Jekku tajusi jo, että joutuu viettämään aikaa aitauksessa eikä vaikuttanut siitä niin stressaantuneelta kuin eilen. Neljäntenä päivänä se myös käytti jalkaansa selvästi enemmän: se söi luita tukien kipeällä jalalla, se heilutti jalkaa mukana kun käytiin liikkumassa ja päivällä jalka ei jäänyt huonoon asentoon kuin muutaman kerran asentoa vaihtaessa, Jekku hallitsi jalan jo aika hyvin. Jekku on myös lisännyt venyttelyä selvästi aiempiin päiviin nähden. Illalla Jekku  myös teki jo pesää nukkumaan käydessään, joten uskon, että jalka on parantunut hyvin!

Kävimme myös laserhoidossa. Tällä kertaa haavan lisäksi hoidettiin myös olkapään lihaksia. Hoitaja sanoi, että laserhoito on ollut ihmispuolella käytössä jo pitkään ja siitä on hyviä tuloksia. Ensi viikolla käymme vielä kaksi kertaa ja sitten on vuorossa jo tikkien poisto.

Jekku käyttää leikattua jalkaa luuta syödessään.

Jekun jalkaleikkaus

Jekku leikattiin Kouvolan Univet eläinsairaalassa Esa Kestin toimesta 21.7.2014. Leikkaus kesti kaikkine valmisteluineen, nukutuksineen ja seurantoineen noin 3 tuntia. Vein Jekun 12:30 lääkäriin ja kotona oltiin iltapäivällä noin klo 16:30 aikaan. Jekun leikkaus sujui hyvin ja kotiin saimme tokkuraisen tötteröpään. Jekulle oli laitettu kylkeen kipulaastari ja leikkauksen yhteydessä oli annettu kipulääkettä ja antibiootteja. Saimme hänelle mukaan antibioottikuurin sekä Meloxoral-kipulääkettä. Kipulaastarin sai poistaa 72h leikkauksen jälkeen.

Jekku kotiin tultuamme.

Kun Jekku alkoi toeta nukutuksesta, otin kaulurin pois sillä se pelotti Jekkua. Juotin sitä lääkeruiskulla pitkin iltaa, mutta pissat se teki vasta seuraavana aamuna eli noin 18h tauon jälkeen (ellei leikkauksessa rakko tyhjentynyt). Se tajusi heti, miten ruiskusta juodaan ja lipoi tyytyväisenä vettä kuivaan suuhunsa kun heräsi. Ensimmäinen yö meni olosuhteisiin nähden hyvin, Jekku vinkui ajoittain, mutta saimme myös nukutuksi.

Jekku juo lääkeruiskusta.

Leikatun jalan tassu alkoi turpoamaan jo yön aikana ja aamulla se oli aika iso. Side ei kuitenkaan tuntunut tiukalta, joten en purkanut hoitajien laittamaa sidettä ennen ensimmäistä siteen vaihtoa. Aamulla vaihdoimme siteen, haava ei ollut vuotanut juurikaan. Jekku vinkui yöllä kovasti kun vaihtoi asentoaan ja tassu jäi jotenkin huonosti, sillä meni pari päivää että se oppi elämään kipeän tassunsa kanssa. Leikkauksen jälkeisenä päivänä Jekulla oli hyvä ruokahalu ja se pissasi noin 6h välein.

Tassu oli aika turvoksissa jo illalla.

Leikkaushaava oli siisti.

Ulkoilu onnistui hyvin valjaiden avulla. Valjaisiin pujotimme lyhyen narun, josta Jekkua pystyi kannattelemaan. Teimme kompostikehikoista Jekulle pihalle ja olohuoneeseen aitaukset, jotta sen ei tartteisi koko päivää kököttää aina samassa paikassa. Lisäksi yötä varten oli oma aitaus, jossa Jekku oli vain öisin. Ajattelin ennen leikkausta, että kuljetuskopat ja iso kevythäkki olisivat hyviä paikkoja Jekulle, mutta huomasin heti että niillä ei tehnytkään mitään. Aitauksen pitää olla sellainen, että siinä on katto auki. Näin koiran saa nostettua häkkiin ja häkistä pois mahdollisimman vaivattomasti ja kivuttomasti. Kuljetuskopasta Jekkua ei olisi saanut mitenkään pois satuttamatta. Ensimmäisenä päivänä leikkauksen jälkeen Jekku oli suht pirteä, eikä vaikuttanut kovin kipeältä.

Jekku ihmettelee maailman menoa omassa pihassa.

Jekku ulkoaitauksessa.

Toinen yö oli ensimmäistä parempi, mutta Jekku oli yöllä levoton herätessään. Sitä alkoi ilmeisesti tympäisemään eristyksissä olo ja se punki kovasti syliin kun sitä kurottui ottamaan aitauksesta pois. Saimme kuitenkin nukuttua paljon paremmin kuin toisena yönä. Välillä tassu jäi taas huonosti ja Jekku kävi huutamaan, mutta nopeasti se rauhoittui nukkumaan taas.

Kolmantena päivänä leikkauksen jälkeen kävimme hoidattamassa haavaa laserilla eläinsairaalassa. Laserhoidon tarkoituksena on aktivoida solukkoa, jotta paraneminen olisi nopeampaa. Lääkäri suositteli laserhoitoa 2 päivän välein ensimmäisellä viikolla ja sen jälkeen 3 päivän välein tikkien poistoon asti, käyntikertoja tulee siis 4. Myös leikkauksen jälkeen haavaa oli hoidettu laserilla. Tällä keikalla Jekku myös teki kakat ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen. Lääkkeet ei onneksi olleet saaneet mahaa sekaisin. Jekusta huomasi, että sillä alkoi olla käyttämätöntä energiaa varastossa ja se valitti tylsyyttää aika lailla.

Jekku nauttii kun saa olla "vapaana" ilman verkkoja ympärillään.

Pelkkä makaaminen alkoi tympäisemään Jekkua.

Jekku yritti jo käydä Nopenkin kanssa leikkimään, mutta sitä pitää odottaa vielä viikkoja.

Kolmannen yön Jekku nukkui hyvin. 6h välein se halusi pissalle, mutta muuten se jaksoi nukkua. Kolmantena päivänä vietimme aikaa pihalla ja Jekku alkoi jo merkkaillakin kun käytin sitä tien laidassa pissalla.

Jekku piha-aitauksessa.

Pihalla Jekku nukkui sylissä pitkän aikaa.

Tikit poistetaan 2 viikon päästä. 4-6 viikon päästä poistetaan jalan sisään laitettu tukirauta ja toipumista seurataan röntgenkuvin 4-8 viikon päästä. Luun pitäisi olla luutunut takaisin yhteen 8-10 viikon päästä, se aika on elettävä rauhallisesti ja liikuntaa on rajoitettava paljon.

Leikkaus takana, toipuminen edessä

 Kaikki meni hyvin, laitan myöhemmin tarkempia tietoja. Tässä muutama kuva.

Jekku leikkauksen jälkeen. Kyljessä on kipulaastari.

Jekku ei varaa painoa yhtään kipeälle jalalle. Ulkoilu onnistuu tuettuna suht hyvin.

Kompostikehikoista saatiin hyvät oleskelutilat niin sisälle...

...kuin uloskin.

Vesiriistaa 2 ja Jekun jälkiharkat

Perjantaina käytiin toisissa vesiriistatreeneissä. Jekku teki jälkiosuuden, en päästänyt sitä veteen sen poistetun kynnen vuoksi. Jekku jäljesti vähän reippaammin kuin edellisellä kerralla, karvatkaan ei olleet enää pystyssä. Varis löytyi vaivatta ja Jekku kantoikin sen hampaissaan autolle asti. Jäljen tekijä kun tuli esiin niin Jekku tuumasi, ettei luovuta saalistaan ja nappasi linnun mukaansa haukuttuaan ensin jäljen tekijän.

Noppe pääsi kokeilemaan taas vedestä noutoa. Noppe ei meinannut aluksi tulla veteen, mutta sain sen houkuteltua ja kyllä se lintua nouti. Välillä jäi vinkumaan vaan rantaan uimasyvyyteen, mutta parin heiton jälkeen se oli taas ihan innoissaan eikä olisi halunnut lopettaa. Myös lintu sai vähän osumaa, kun Noppe meinasi sen höyhentää rantaveteen...

Sunnuntai- iltana käytiin Jekun kanssa tekemässä vielä jälkiharkat. Jekku jäljesti 8h vanhan jäljen. Alkumakauksen Jekku analysoi kunnolla ja merkkasi makauksenkin taas maata syöden. Väliosuuksilla se yritti päästä helpolla ja jäljen mentyä polkujen yli se aina lähti polkua pitkin menemään. Voihan se olla, että siellä oli joku käynyt hajua levittämässäkin. Kyllä sitä veren haju kiinnostaa, mutta tänään oli vähän ehkä motivaatio hukassa. Alkuun se lähti hyvin, mutta ehkä jälki oli sille liian pitkä tai kuumuus vei mehut. Kannustuksen myötä päästiin kuitenkin kaadolle ja Jekku jäljesti välillä tarkasti pitkät pätkät. Saas nähdä jäikö nämä Jekun viimeiseksi harjoituksiksi vai päästäänkö vielä syksyllä metsään :)

Jekku alkumakauksella.

Jekku ensimmäisellä osuudella.

Jekku analysoi makausta. Jäljellä ei muita tapahtumia ollutkaan.

Jekku kiipeää mäkeä ylös.

Jekku sukkuloi kivien välissä.

Loppumakauksella palkintona oli kalkkunajauhelihaa.

Hierontaa

Tiistaina käytin koirat taas hierojalla. Otin myös paljon kuvia kun Jekkukin rentoutui tällä kertaa totaalisesti, mutta en nyt jostain syystä saa siirrettyä kuvia koneelle. Noppe hierottiin ensin ja Jekku odotteli vuoroaan kiltisti kopassa jopa selällään nukkuen. Alkaa olla jo tuttu paikka ni ei tarttee turhaa jännittää. Nopella oli pieniä lihasjumeja alaselässä ja toisessa lavassa, mutta ei mitään huolestuttavaa ja ne saatiin auki.

Jekulta löyty samasta kohtaa taas jumeja kuin viime kerralla eli alaselästä kuten Nopellakin. Jekulla on varmaan vähän jumeja jo senkin takia kun se varoo vähän sitä etujalkaansa ja takajalkakin on ollut kipeä sen kynnen lähdön vuoksi. Mutta nyt on taas käyty läpi molemmat koirat. Tänään mennään vielä vesiriistaan ja sunnuntaina ehkä jäljestämään, sitten alkaakin Jekun sairasloma. Maanantaina on leikkausaika 12:30.

Jekku täyttää tänään 8kk. Painoa on nyt 8,9 kg ja se on pysynyt nyt melko vakiona.

Mökkeilyä ja vesileikkejä

Kuvasatoa mökkiviikonlopulta:

Noppe noutaa keppiä järvestä.

Viime kesänä Noppe ei juuri mennyt veteen, nyt se haki keppiä ihan innoissaan.

Noppe-norppa :)

Noppe nousi välillä rantaveden kivelle katsomaan minne keppi lensi.

Noppe ja sukellus.

Nopella löyty ihan oma tyyli, ensin se hiipi rantavettä pitkin ja sitten loikkasi oikein kunnolla.

Noppe laiturilla.

Jekku katselee Saimaalle.

Noppe vai Jekku...? Kaulapanta paljastaa.

Noppe vastaanottaa hajuviestejä.

Jekku katseli laiturilta jalka paketissa Nopen noutoharjoituksia.