Lauantaina käytiin Nopen kanssa Suomen Landseeryhdistyksen järjestemässä luonnetestissä Haminassa. Noppe oli mukavasti toinen osallistuja, joten saatiin seurata yksi koe ja sitten oli meidän vuoro. Onneksi päästiin ensimmäisten joukossa, muuten olisi ollut aika pitkä päivä...
Ensimmäisenä testissä oli tuomarin kanssa jutustelua ja tämän jälkeen leikittämistä puukepillä. Noppea ei paljon tuomarit tai leikkiminen kiinnostanut, se ei lämmennyt leikkiin vaikka tuomari vaihtoi välillä narupalloon. Itselläni oli mukana vanha pyyhe, jolla ollaan kotona tehty vetoleikkejä niin sillä Noppe innostui lopulta leikkimään ja taisteli tuomarinkin kanssa pyyhkeestä.
Tämän jälkeen vuorossa oli kelkka. Kelkkaa Noppe haukkui turvallisen matkan päästä eikä meinannut tulla siihen tutustumaan. Lopulta Noppe uskaltautui tulla haistelemaan, mutta aika pitkään siinä meni. Noppe jäi niin kauas kuin mahdollista, niin tuomari kehoitti ensin kiertämään kelkan toiselle puolelle ja lopulta käymään kyykkyyn kelkan luokse. Vieläkään Noppe ei tullut tekemään tuttavuutta kelkkaan. Lopulta minä silittelin kelkkaa ja juttelin sille mukavia niin Noppekin uskaltautui lähemmäksi.
Kelkan jälkeen vuorossa oli uhkaavan henkilön kohtaaminen. Käveltiin seinää kohti, jonka takanta hyökkäsi uhkaavasti keppiä heilutellen henkilö meitä päin. Noppe haukkui puolustavasti. Tämän jälkeen hahmo vaihtuikin uhkaavasta mukavaksi ja Noppe lopetti haukkumisen. Lopuksi Noppe jäi hahmon kanssa kahdestaan ja kutsuin sen vähän matkan päästä luokseni. Noppe käyttäytyi melkin kuten olin ajatellutkin etukäteen, se oli ehkä puolustavampi kuin odotin. Henkilö kun vaihtui mukavaksi, ei se Noppea kiinnostanut.
Tämän jälkeen vuorossa oli pimeä huone. Noppea ei paljon minun etsiminen kiinnostanut, välillä se käveli ihan edestäni, mutta ei tullut tervehtimään. En tiedä huomasiko se minut, mutta ei se huoneessa minua edes etsinyt. Tuomarit juttelivat niitä näitä välillä, niin Noppe kävi vuorotellen niiden luona seisomassa. Annoin sitten muutamia äänimerkkejä tuomarin kehoituksesta, niin kyllähän Noppe lopulta sitten tuli luokseni. Näytti vähän siltä, että Noppe ei tiennyt mikä tehtävä oli.
Seuraavaksi oli vuorossa haalari. Käveltiin maassa makaavaa haalaria kohti ja se nousi kohdalla pystyyn. Noppe heitti äkkikäännöksen samantien. Tämän jälkeen piti kävellä haalarin ohi, Noppe kierti haalarin vähän kauempaa. Lopulta mentiin haalarin luokse, sitä Noppe tuli nuuhkaisemaan.
Haalarin jälkeen oli vuorossa rymisevä tynnyri. Tynnyri vedettiin korokkeelta alas vyörymään kun oltiin menty sen ohi. Sitä Noppe vähän säikähti, mutta tuli haistelemaan tynnyriä lähes heti kun menimme sen luokse.
Viimeisenä ennen laukauksensietotestiä oli seinä. Noppe laitettiin seinustalle kiinni todella lyhyeeseen hihnaan ja itse mentiin piiloon rakennuksen kulman taakse. Tämän jälkeen toinen tuomari lähestyi Noppea uhkaavasti käyttäytyen. Noppe vähän haukkui tuomaria ja yritti päästä tilanteesta pois. Tuomari meni kauemmas ja tuli takaisin ilmoisesti jutellen, tällöin Noppe otti tuomarin iloisena vastaan.
Lauakaustestissä Noppe ei korvaansa heilauttanut ja sai tuloksen +++ laukausvarma.
Testi oli aika mielenkiintoinen eikä se Noppea stressannut. Noppe käyttäytyi kokonaisuutena juuri kuten oli odottanutkin, mitään suuria yllätyksiä ei tullut. Kokonaispisteet olivat 84 ja osa-alueet pisteytyivät seuraavasti:
Toimintakyky -1 pieni
Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu -1 pieni
Hermorakenne +1 hieman rauhaton
Temperamentti +2 kohtuullisen vilkas
Kovuus +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +2a luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus +++