TOKOa oivalluksineen

Maanantain näyttelytreenit jäi väliin, mutta tiistaina käytiin molempien koirien kanssa tokoilemassa. Tiistaina oli myös Jekun synttärit, Jekku täytti jo vuoden :) Jekun kanssa oltiin vasta-alkajien ryhmässä, jossa harjoiteltiin tällä kertaa seuraamista, maahanmenoa, käsittelyä, paikallaan istumista, kontaktia ja puhuttiin paljon koiran palkitsemisesta. Jekulla meni harjoitukset hyvin. Se menee maahan salamannopeasti eikä sitä haittaa olenko itse ylhäällä vai alhaalla. Nyt täytyy Jekun kanssa ruveta harjoittelemaan liikkeisiin pysyvyyttä, esim. että maahan menosta ei nousta ylös samantien palkan saatuaan vaan palkkaa saattaa tulla enemmän kun pysyy pitempään maassa. Seisomisessa ollaankin tässä jo edistytty. Ohjaaja antoi taas hyviä neuvoja kotiharjoitteluun.

Kaksituntisen koulutuksen merkittävin hetki: namipussin siirto vasemmalle puolelle.

 

Nopen ryhmässä oli eri kouluttaja ja siellä koin suurimmat ahaa-elämykset. Kehittyneiden ryhmässä harjoiteltiin paikallaan makuuta, seuraamista sekä hyppyä. Tässä ryhmässä niin koiralta kuin ohjaajaltakin vaaditaan enemmän ja huomasin, kuinka paljon teen asioita niitä itse tiedostamatta: joko sen takia, että "olen aina tehnyt näin" tai sitten ohjaaja vain huomautti jostain mitä en tajunnut edes tekeväni, esim. käsimerkit tai mitä kautta koiralle palkan antaa. Pienillä asioilla voi olla ihan älyttömän suuri merkitys kuten sain todeta ihan käytännössä!

 

Suurin muutos, mitä nyt tein, oli palkkauskäden vaihto. Olen oikeakätinen ja palkkaus tuntuu luontevammalta oikealla kädellä. Toisaalta myös koiran saa helpommin pidettyä oikealla kohdalla, kun hihna on vasemmassa kädessä kuten koirakin on vasemmalla puolella (tietysti hihnalla ohjailua ei pitäisi joutua tekemään ollenkaan). Molemmat koirat hivuttautuvat peruasennosta eteeni, kun ne ovat tottuneet palkan tulevaksi oikeasta kädestä ja yrittävät mennä lähemmäksi palkkaa. Tämä poistui heti kun vaihdoin sen palkkauskäden vasemmaksi ja siirsin namipussin vasemmalle puolelle. Pienellä muutoksella sain Nopenkin pysymään oikealla paikallaan lopputunnin. Palkkaus on myös nopeampaa, kun ei tarvitse tehdä kiertoliikettä vaan namin voi melkein pudottaa suoraan koiran suuhun.

 

Toinen oivallus liittyy käskyihin. Nopen kanssanhan on käytetty seuraa-käskyä sekä kotona tokoillessa että esim. näyttelytreeneissä, ja silloin se kulkee samaa vauhtia rinnalla. Nyt ohjaaja kiinnitti huomiota siihen, että Noppe ei pidä yllä katsekontaktia vaan kulkee suoraan eteenpäin ja sivusilmällä vain vilkuilee minua. Näinhän olen sen opettanut, totesin että koira toimii juuri kuten olen opettanut... eli ei muuta kuin uusia käskysanoja miettimään! Vaihdon uudeksi seuraa-sanaksi ensin "mennään", mutta se on niin arkipäiväinen, ettei se ole hyvä. Sitten mietin, että olisiko "sivulla" hyvä käsky, mutta se menee varmaan sekaisin "sivulle" käskyn kanssa, jolla Noppe menee perusasentoon. Heti kuitenkin kun lopetin seuraa-käskyn käyttämisen, Noppe alkoi kulkea katsekontaktissa :D Eli tähän tartteisi nyt miettiä uusi käskysana. Sitten olisi hyvä, että se on molemmilla koirilla sama, mutta nyt olen jo Jekkua opettanut toisella tavalla...

 

Toinen käskysana mitä pitää miettiä on luoksetulokutsu. Noppe on vähän itseoppineena oppinut luoksetulon niin, että kun huudan "tänne" se tulee eteen istumaan. Sitten se odottaa siinä sivulle-käskyä ja siirtyy sivulle. Koemielessä tässä on yksi turha välivaihe, joka arvostellaan, eli edessä istuminen. Noppe jäi liian kauas, eli sitä pitäisi opettaa tulemaan lähemmäs. Toinen tapa jota rupesin käyttämään on käskysanan muuttaminen "tänne" sijaan "sivulle". Olen harjoitellut kotona tätä vaihtelevasti, mutta nyt täytyy jättää tuo tänne pois kokonaan ja käyttää sitä vain muissa yhteyksissä. Eli en kutsu sitä luokseni vaan suoraan perusasentoon. Ja tämähän toimi :)

 

Kaiken kaikkiaan kahden tunnin harjoittelun jälkeen poistuin kentältä tyytyväisenä, mutta pää ihan solmussa! :S Nyt pitäisi miettiä käskysanat kuntoon ja tehdä tarvittavat muutokset molempien koirien harjoitteluun.

 

Eilen kentällä oli jo aika kylmä, vaikka sisähallissa oltiinkin eikä pakkastakaan ollut vielä. Kahden tunnin jälkeen olin aivan jäässä ja ajelin kotiin lämmityspuhallin täysillä. Koiratkin alkoi jo hytistä tuntien lopulla kun tehtiin paikallaoloharjoituksia. Koirille pitäisi tehdä jotkut kevyet leecepuserot, joita voisi pitää treenin ajan päällä sekä ottaa lisäksi autoon mukaan jotkut paksummat puserot, jotka laittaa päälle odotteluajaksi. Pitäisi ostaa uusi lyhyempi hihna, jota käyttäisi vain kentällä.  Perus 2m talutushihna on turhan pitkä ja tiellä koko ajan. Viime kerralla minulla oli se joustava Hurtta-talutin ja sillä ei tehnyt tässä hommassa yhtään mitään...



Viime viikolla otettiin päiväunet porukalla :)