Jekun kastraatio

Perjantaina 24.3. Jekku kävi kastraatiossa. Olen jo monta kertaa varannut sille ajan ja aina perunut sen kun olen tullut toisiin aatoksiin, mutta nyt käytiin ihan operaatiossa asti. Vuoden vaihteen jälkeen ilmeisesti jollain alkoi kylällä juoksut kun Jekun yöllä ulospyytäminen alkoi ja samalla Jekku osoitti Noppeakin kohtaan vähän turhaa seksuaalista huomiota. Jekku vaikutti lenkilläkin kulkevan ihan kuin transsissa. Lopulta mentiin käymään eläinlääkärissä asti kun aloin epäilemään eturauhastulehdusta.

Jekkua ei tötterö paljon pidättele!

Tammikuun ajan seuralilin tilannetta ja ensimmäinen lääkärikäynti oli helmikuussa. Jekun eturauhanen oli hieman suurentunut, ei onneksi hälyttävästi vielä. Lääkäri antoi Jekulle Tardak-piikin ja se kyllä auttoi Jekun "oireisiin" melko pian. Yölliset ulkoilut loppuivat ja Jekku rauhottui huomattavasti Nopenkin suhteen, ikään kuin palasi normaaliksi. Piikin vaikutus on noin 4 viikkoa ja sen kyllä huomasi heti kun vaikutus loppui: Noppe alkoi taas kiinnostamaan ja Jekkku oli muutenkin taas levottomampi.

Jekkuhan ei ole jalostuskäytössä nuorena hoidetun jalkavaivan vuoksi ja sillä on tosi vilkas hormonitoiminta, joten päätin että koiralle paras vaihtoehto on kastraatio. Perjantaina vein Jekun klo 14 operaatioon ja klo 16 jälkeen päästiin kotimatkalle. On se ihme miten nopeasti ne tuosta operaatiosta toipuu, taitaa olla ihmisille monesti se pahempi paikka kuin koiralle...

"Hei oikeesti, onks ne poissa ikuisesti?"

Ainut mihin ei päästä enää osallistumaan on näyttelyt, mutta Jekkuhan on jo muotovalio. Kokeissa päästään käymään kuten ennenkin. Sain vielä Kennelliitosta tiedon, että saadaan ihan virallinen eläinlääkäritodistuskin, jonka kanssa voidaan jatkaa harrastamista myös niissä lajeissa jossa todistus mahdollisesti nyt tai tulevaisuudessa tarvitaan.