Ninnin ensimmäinen MEJÄ-koe AVO0

Ninni aamulla kokeeseen lähdössä. 

Sunnuntaina käytiin Elimäellä Ninnin kanssa ensimmäisessä MEJÄ-kokeessa. Itse olin lauantaina tekemässä jälkiä, voittajajälkeä jälkiparille ja korvaavaa jälkeä avoimeen luokkaan. Toimin myös kokeen sihteerinä. Koe oli Kymenlaakson Mäyräkoirien mestaruuskoe Elimäellä, riistarikkaissa maastoissa. Kokeeseen osallistui 5+5 koiraa, joista avoimen luokan koirista vain 1 sai tuloksen ja voittajaluokassa vain 3 koiraa sai tuloksen. 

Itse opastin päivän ensimmäisen jäljen ja Ninnin kanssa mentiin metsään toiselle jäljelle. Sitä ennen oli laukauksensietotesti, joka meni Ninnillä tosi hyvin. Se ei ole ennen ampumista kuullut, mutta ei hätkähtänyt yhtään laukasta vaan vähän ihmetteli ja katseli ympärilleen että mistäs se tuli. 

Ninni lähti matkaan hyvin rauhallisesti mutta alun jälkeen vauhti reipastui etenkin loppua kohti kun maasto vaihtui helpompikulkuiseksi. Jäljen alkuosa oli aika hankalakulkuista paikoittain kun mentiin läpi tiheiden kuusikoiden, mutta hienosti ja tarkasti Ninni työskenteli. Ensimmäinen osuus meni varsin mallikkaasti, toisella osuudella Ninni alkoi seuraamaan ilmeisesti hirven menemää reittiä, joka risteytyi verijälkeen. Tästä tuli ensimmäinen hukka. Ninni palautettiin jäljelle aivan toisen kulman tuntumaan ja siitä makuun löydettyään se lähti matkaan jälkeä pitkin. Molemmat kulmat Ninni meni todella hyvin, makauksia se ei tutkinut niin paljon kuin treeneissä, mutta selvästi kuitenkin pysähtyi niille. Kolmannella osuudella mentiin semmoisen ojan yli, missä näkyi hirven jälkiä. Ninni oli jo menossa ojan yli mutta otti vähän hajuja että nyt taitaa olla jotain mielenkiintoisempaa tarjolla ja sinnehän se lähti ojan reunaa menemään ja lopulta ojan pohjallakin hinkuen eteenpäin. Tästä saatiin toinen hukka. Kolmannen osuuden puolen välin jälkeen Ninnin mielenkiinto heräsi ja se alkoi tutkimaan maata häntä kovasti heiluen. Se työnsi nenää sammaleen alle ja hypähteli maahan leikkisästi, ilmeisesti hiiriä tai muita vastaavia etsien. Tähän meidän koe sitten päättyikin, kolmanteen hukkaan ja tuomari keskeytti kokeen. 

Vaikka ei tulosta saatukaan, olen todella tyytyväinen Ninnin jäljestykseen niiltä osin kun se jälkeä seurasi. Se meni kovalla motivaatiolla aika vaikeistakin paikoista ja ylitti ojat helposti sekä hyppi kaatuneiden puiden runkojen yli ja ryömi ali. Se teki kovasti töitä ja näytti kyllä että halutessaan osaa. Ninni oli koko päivän koepaikalla ja minä kirjoittelin toimistossa tuloksia. Majalla oli myös koepäivänä paljon ampujia, sillä majan pihassa on ampumarata. Ninni ei onneksi välittänyt paukkeesta yhtään. Se kävi ottamassa rapsutuksia ampujilta ja pummaamassa nuotiolta makkaraakin, se viihtyi hyvin myös toimistossa häkissä leväten. Kyllä illalla kotona uni maistui rankan päivän jälkeen <3