Torstaina kävin pitämässä nosework-treenit ja samalla treenasin Ninninkin. Noseworkin jälkeen mentiin vielä Ninnin kanssa agilityyn. Täytyy sanoa, että tällä kertaa oli vaikein rata ikinä, paljon käännöksiä ja puolen vaihtoja. Loppujen lopuksi onnistuttiin hienosti, vaikka alku oli aika tahmeaa. En oikein ehtinyt seurata radan kulkua ennen omaa vuoroani, niin ei se jäänyt oikein tutustumisessa mieleen. Onneksi meidän opettaja toimii aina navigaattorina huudelleen seuraavia esteitä kun hän huomaa, että ollaan hukassa :) Ninni menee niin vauhdilla, että sen kanssa pitää kyllä tietää mihin ollaan menossa, onneksi palkkaamalla sitä kesken radan saa itsekin pienen hetken katsoa mihin seuraavaksi pitää mennä. Tässä on kyllä kaksi lajia, joista tykkään ihan tosi paljon <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti