Noppe jäljestämässä 5

Noppe lähdössä jäljestämään.

Tarkoitus oli tehdä molemmille koirille jäljet, mutta verta ei ollutkaan kuin yhden tarpeisiin niin Noppe pääsi jäljestämään. Neron jalka ei tosin olisi nyt metsälenkkiä kaivannutkaan, ihan hyvä ettei verta ollutkaan. Mutta itikoita oli!! Niitä on nyt niin älyttömästi, ettei mitään rajaa. Kävin tekemässä jäljen vielä vähän soiseen maastoon, ajouratkin oli täynnä vettä. Itikan puremia oli joka paikka täynnä kun pääsin takaisin autolle. Goretex-takki suojaa onneksi aika hyvin, jalassa oli kumisaappaat, kasvot ja kämmenet olivatkin aika paiseilla. Puolessa välissä meinasin kääntyä takaisin ja kerätä merkitkin mukaani, mutta jatkoin kuitenkin jäljenteon loppuun ja sainkin aika vaativan jäljen tehtyä kahdella katkolla. Loppujälki meni kangasmetsässä, mutta itikat seurasivat kyllä uskollisesti autolle asti. Mietin, miten sinne voi koiran kanssa mennä, mutta sitten keksin! Laitoin Nopellekin goretexit ja suihkutin sen täyteen itikkamyrkkyä, itikoista ei ollut harmia kun vasta kaadolla.

Tein jäljen laimennetulla verellä ja tuntuikin taas että vedän "tyhjää" sientä perässä kun maasto oli niin märkä sateen jäljiltä. Jälki oli 22h vanha kun Nopen kanssa mentiin ja kyllä meni hienosti!! Noppea ei vaikea maasto haitannut, vaan se paineli varmalla otteella jäljen alusta loppuun ongelmitta selvittäen molemmat katkotkin! Toinen katko oli kulma ja toinen oli suoralla osuudella. Hyvin se lähtee hakemaan jälkeä kun katko tulee.

Jäljen alku oli helppoa maastoa.

Noppe meni jälkimerkkien mukaisesti alusta loppuun.

Risukasat ei Nopen vauhtia hidastaneet...

...eikä kaatuneet puutkaan haitanneet...

...mutta tähän ojaan meinasi matka katketa. Noppe oli sitä mieltä, että jälki loppuu tähän ja lähti etismään sitä sivuilta ojan pieltä seuraten, mutta palasi aina tähän kohtaan. Pitkään se mietti pääseekö tästä yli, mutta kannustuksesta hyppäsi lopulta ojan yli ja matka jatkui.

Noppe pysähtyi makuulle haistelemaan!

Nopen vauhti oli taas rauhallista ja turhaa sähläämistä ei ollut lainkaan.

Kaadolla Noppe söi kaksi makkaraa ja itikat söi meidät, mutta oli se taas sen arvoista!

Noppe jäljesti kyllä mallikkaasti, ainut miinus oli yksi kulma, joka vähän oikaistiin. Mutta tällä kertaa Noppe oikein pysähtyi makuulle (niitä oli vain yksi tällä kertaa). Harmiksemme emme pääse näiltä näkymin ensimmäiseen kokeeseen johon ilmoittauduin, mutta jospa heinäkuun lopulla jo onnistaisi. Nyt ollaan varasijalla ensi viikonlopun kokeeseen.

Lomakuulumisia

Vihdoin on alkanut kauan odotettu kesäloma! Koirien kanssa ollaankin oltu joka aamu jo kuuden jälkeen lenkillä, kiva kävellä kun missään ei liiku ketään. Juhannuksen aikaan Nerolla oli aika kova ripuli. Annoin koirille sian selkää ja Neron vatsa ei sitä kestänyt. Annoin tarkoituksella vaan pienen pätkän, sillä viimeeksi se oksenteli niitä luun palasia pari päivää. Nyt ei oksentanut kuin kerran seuraavana päivänä, mutta maha meni ihan vesiripulille. Ei siis raakoja luita Nerolle enää ikinä, on se nyt nähty ettei sen maha niitä kestä. Nopelle taas ei tullut minkäänlaisia oireita, se söi ison pätkän kun sen kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmia.

Nerolla on etutassun iso antura taas ihan tulehtunut ja turvonnut. Eilen tehtiin aamulla pitkä lenkki ja iltapäivällä käytiin vielä toinen pitkä lenkki mäyrä-tyttöjen kanssa. Se oli Nerolle liikaa liikuntaa ja nyt se linkuttaa etujalkaansa. Illalla se näytti siltä, että ei pysty kävelemään asfaltilla ollenkaan, mutta takapihalla juoksi ihan normaalisti. Täytyy pitää se nyt levossa pari päivää. Ulkona menee kyllä normaalisti jos saa jotain hajuja nenäänsä, mutta muuten linkuttaa :(. Alla kuvia viime päiviltä:

Nero viestikapula suussa.

Aamu-uninen Noppe.

Nero heitti talviturkin Kymijokeen.

Pojat ihailemassa aamuista jokimaisemaa.

Vasemmalla tytöt Erkki ja Elsa. Ei, ne ei ole kääpiöitä... ;)

Noppe nautiskelee auringon paisteesta.

Nero lämmittelee auringossa tyyvyäisenä.

Keskikesä!

Kotka KV 2012 (lisätty kuvia)

Tänään käytiin Nopen kanssa Kotkan KV näyttelyssä ja olipa hieno päivä! Noppe oli VAK1 ja PU2 saaden varacacibin. Tuomarina Nopen jo kaksi  kertaa aiemminkin arvostellut Maija Mäkinen. Maijan mielestä Noppe oli liian iso, mutta arvosti sen silti valioluokan voittajaksi. Arvostelu taisi olla paras ikinä:

4 vuotias isokokoinen maskuliininen uros. Hyvä ylälinja. Komea uroksen pää. Hyvät korvat, silmät ja  purenta. Hyvä kaula ja eturinta. Erinomaisen pitkä rintakehä. Hyvin kulmautunut takaa. Hyvä lihaskunto. Vahva selkä, säilyttää liikkeessä ylälinjan. Liikkuu tasapainoisesti itsensä hyvin kantaen. Viehättävä luenne. Esiintyy hyvin.

Noppe sai tuomarilta suukon :)
(C) MS

PU kehä järjestyksessään.
(C) MS

Noppe kotiin lähdössä.
(C) MS

Vihdoin kesä

Kyllä on Noppe nauttinut helteisestä säästä. Neron kanssa ei olla nyt lenkkeiltykään, kun sen etutassun pohja on vähän ärtynyt. Sillä on selvästi kana-allergia, jonka unohdin kun ostin niille uutta ruokaa... ei tarvinnut pitkää syödä niin kainalot alkoi punottamaan ja varvasvälit meni auki. Nyt ollaan kuitenkin palattu lohi-pitoiseen ruokaan ja pikkuhiljaa tassut paranevat onneksi. Neroa ei lenkkeily kiinnosta muutenkaan näin kuumalla, ollaan Nopen kanssa käytykin kahdestaan iltaisin reippaalla lenkillä. Neron kanssa on juostu takapihalla ja heitelty palloa, siinä on sille liikuntaa ihan tarpeeksi. Kuumuus ei juuri Nopen vauhtia hidasta, mutta loppumatkasta hihna ei onneksi ole enää niin kireällä kun alkumatkasta. Noppe on hyvä lenkkikaveri :).

Huomenna suunnataan Kotkaan näyttelyyn, toivottavasti sää suosii!

Noppe jäljestämässä 4

Tänään käytiin Nopen kanssa nuuhkimassa 27h vanha jälki vesisateessa. Sade alkoi juuri kun oltiin metsään lähdössä, mutta onneksi sade ei Noppea haittaa ja hyvähän se on harjoitella välillä huonossakin säässä. Olin käyttänyt hieman laimennettua verta. Tämä harjoituskerta oli kyllä kevään/kesän paras, Noppe meni reippaasti ja tarkasti, mutta sähläämättä. Vauhti oli täydellinen = minulla ei ole kädet vereslihalla, ehdin ottaa kuvia ja kerätä kaikki merkitkin pois ;). Luottavaisin mielin laitoinkin jo 4 mejä-ilmottautumista postiin, saas nähdä moneen paikka irtoaa. Kaadolla syötiin kissanruokaa ja itikat söi meidät, mutta oli se sen arvoista! Makuita pitää harjoitella vielä lisää, niissä on parannettavaa. Ne kun on suoralla osuudella niin Noppe juoksee ne aika nopeasti yli. Katkot Noppe selvitti nopeasti ongelmitta! Alla muutama kuva Nopesta jäljellä:

Noppe lähti päättäväisesti matkaan ja meni kuin kiskoilla.

Harjoitusmaasto oli täydellinen, pääosin helppokulkuista kangasmetsää.

Tähän metsään pitäisi tulla useamminkin.

Noppe autolla kaikkensa antaneena.

Aurinkoinen sunnutai

Kylläpä oli hieno sää tänään, aurinko paistoi melkein koko päivän harmaasta aamusta huolimatta. Koirat loikolivatkin koko päivän pihalla. Illalla kävin tekemässä Nopelle pitkän jäljen metsään, jota harvoin käytän kun lähempänäkin on hyviä maastoja. Metsäalue on sen verran laajempi, että sinne saa tosi pitkiä jälkiä ja ajattelin nyt vaihteen vuoksi tehdä pidemmän jäljen. Harmikseni huomasin myös jonkun muun käyttävän samaa metsää, jäljen loppupuolelta löysin nimittäin kaksi pyykkipoikaa ja sinistä nauhaa... Vaikuttivat kyllä siltä, että ne olivat olleet siellä jo pitkään. Voihan ne toki olla omiakin viime kesältä, vaikka yritänkin aina kerätä kaikki pois. No, huomenna selviää miten monta jälkeä siellä menee kun Noppe pääsee töihin!

Alla kuvia uudesta sängystä, ostin koirille ison yhteisen kahden pienen sijaan. Hyvin ne siellä mahtuu nukkumaan, Noppe on varmasti onnellinen kun saa nukkua Neron vieressä.

Noppe 4v

3.6.2012 Noppe täytti 4 vuotta. Lahjaksi Noppe sai orava-pehmolelun. Neron lahja oli lintu, ilmeisesti fasaani. Aamulla käytiin piiiiitkällä lenkillä heti herättyämme ja iltapäivälle leikitttin pihalla. Varsinaista kakkua Nopella ei ollut, mutta 1kg koiranmakkaraa meni pieniin koiriin niin että hujahti ;). Illalla orava sai aikamoista kyytiä!

Oli Nerollakin ihan hauskaa:

Kotka KV

Näyttelyaikataulut on julkaistu jo hyvissä ajoin ja vain 9 lk mäyräkoiraa on ilmoittautunut. Aikatauluun pääset tästä! Nopen kanssa ollaan ilmottauduttu tuonne, se onkin kesän toinen ja ehkä viimeinen näyttely.